Meillä kaikilla on omat kuviomme ja intressimme elämässämme.
– Vastapainoksi päivän töille menemme esimerkiksi harrastamaan liikuntaa, kulttuuria, käsitöitä jne. Yksi hyvin tärkeä suunta on lähteä luonnon helmaan.
Siellä saamme raitista ilmaa, ja elämyksiä , mm. tavatessamme villieläimiä, kuunnellessamme lintujen laulua, ihaillessamme maisemia , ja kerätessämme marjoja sekä sieniä. Samalla rentoudumme, ja tavallaan lataamme akkujamme.
Pappilankulman kyläyhdistyksen rajoja ei tarkkaan ole määritelty, mutta tässä esittelemme seudun luontoasioita, joita luonnossa liikuttaessa, poluilla, laduilla , ajourilla, kyläteillä, saatamme kohdata.
Retkeilyreitit
Virallinen retkeilyreitti Helvetinjärven kansallispuistoon ja Helvetinkolulle lähtee Helvetinportilta,
missä on mm. ravintola ja saniteettitiloja, sekä kota pihalla. Alueella on tilavat parkkeerausalueet. Paikalle johtaa Helvetinkoluntie, joka lähtee kantatie 66:lta. Liittymästä Helvetinportille on matkaa noin 8 km. Matkan varrella on nähtävyytenä myös Vile´nin maatila, jossa voi tavata aitauksissa villisikoja ja strutseja.
Helvetinkolu on kalliorotko/halkeama Helvetinjärven rannalla. Siellä on myös iäkäs, mutta edelleen hyvä päivätupa, sekä nuotiopaikkoja. Paikalle johtaa polku, jota on levennetty, maalla täytetty, ja rappuja on lisätty. Paluun voi tehdä toista polkua pitkin, jos haluaa kiertää ympyrän, tai voi jatkaa esim. Haukanhiedalle.
Kolulle pääsee siis myös Haukanhiedan kautta polkua pitkin.
Kylien alueella on myös mukavaa liikkua kyläteillä, jalkaisin tai pyörällä. Tässä esimerkkejä:
Helvetinkoluntieltä haarautuu Savirannantie, sekä Mutiperäntie. Ne yhtyvät Pouruntiehen.
Pouruntielle pääsee myös jatkamalla Helvetinportilta suoraan Laakantien risteykselle.
Parosperäntie, Leppäläntie, sekä Vasuntie ovat mukavia kierreltäviä, eikä matka ole pitkä, kun jo palataan kantatielle.
Pappilankulmantieltä avautuu kauniit pelto ja järvimaisemat.
Tiestä haarautuva Ruojärventie johdattaa Mustajärvelle, josta Myllyperäntie tuo kantatielle.
Haarautuvalta Kivistöntieltä tie jatkuu Karkausniemeen saakka, ja matkan varrella on haastavia nousuja ja laskuja.
Koverontie vie kauniin Koverojärven rantoja myötäillen Koverokosken sillalle, jossa on idyllinen maisema.
Tiestä haarautuva Koveronkoskentie johtaa Helvetinkoluntielle, ja kaikkiaan kierto on pitkähkö ja mäkinen.
Järvet , lammet mm.
Pappilanlahti (Näsijärven lahti / Ruovesi) Kankijärvi
Ruojärvi Helvetinjärvi (reitti)
Moskarinlammi Risujärvi
Mustajärvi Kaleton
Herajärvi Kovero
Alainen Herajärvi Pohtionjärvi
Luoma Ansajärvi
Vääräjärvi Yläsenjärvi
Luonnon kohteita
Tunnetuin retkikohde on Helvetinkolu. Sen rotkolle on kautta aikain johtanut polkuja, joita
pitkin on virrannut samoilijoita. 1920-luvulla Visuveden nuorisoseura rakensi Helvetinjärven rannalle kolun läheisyyteen päivätuvan. – Nyt paikalle johtaa hyvät polut, joskin nousuja on, ja laskuja, ja paikoin rappuja riittämiin.
Maisemat ovat kauniita, ”peikkometsistä” löytyy purosia, suolampareita, kallioita.
Kallioilta avautuu komeat näkymät jylhärantaiselle Helvetinjärvelle.
Kovero-järvi on hieno erämaajärvi. Se on monimuotoinen, lahtia riittää, kuin vuonoja. Rannalla
sijaitsee mm. Stoolin partion retkeilymaja. On myös muita kesäasuntoja.
Koveronkosken yli johtaa Koverontien silta, ja vedet virtaavat siitä Yläsenjärveen. Koverontie kulkee järven rantaa pitkästi, ja huomio kiinnittyy jyrkkään kallioon tien kyljessä pian sen kohdattua järven alkupään
Ruojärvi laskee Pappilanojaa pitkin Pappilanlahteen. Järvi tunnetaan lintujen tyyssijana,
koska rannat ovat rehevöityneet. Veden pinnan mataluus on jo huolestuttavaa veden laadun vuoksi.
Kalettoman rannalla on mm. Ruoveden metsästysseuran metsästysmaja.)
*
Risujärvi oli ennen isompi. Nykyisin se on soistumassa valtaosaltaan, mutta linnut pesivät
siellä runsaasti.
Iso-Rengasniemessä on Ruoveden kunnan virkistysalueeksi kaavoitettu alue, ja siellä
on upouusi (v.2018 aloitettu) kookas laavu. – Sieltä on kauniit näkymät Ruovesi-selälle.
Laavun läheisyydessä on veneilijöiden/melojien maihinnousupaikka.- Puuvaja ja käymälä
puuttuvat vielä, mutta on seuraavina suunnitelmissa.
*
Pappilankulman kyläyhdistyksellä on Pappilanlahden perukassa pitkä laituri.
Kesäkelillä sen luona voi vaikkapa uida omalla vastuulla, kalastella, ja nauttia vaikkapa
retkieväitä pöytäryhmässä.
*
Pyynikkilästä , entiseltä pappilan
alueelta, missä sijaitsee kesäteatteri katoksineen,
on hienot näkymät Pappilanlahdelle kohti kirkonkylää.
KASVIT
Tähän voimme lisätä lukijoidemme havaintoja lisää.
Harvinaisempia kasveja tiedossa on ainakin MAARIANKÄMMEKÄT, joita löytyy
Storminiemenkylän metsistä. – Koverontien varrella tapaa LEHDOKKEJA.
VIERASLAJEJA on monin paikoin, kuten JÄTTIBALSAMIA, LUPIINIA, JÄTTIPUTKEA
JA/TAI UKONPUTKEA. Näiden kurittaminen on yksi yhdistyksen tavoite tulevaisuudessa.
ELÄIMET
Seudulla on tavallista nähdä villieläimiä, kuten peuroja, kauriita ja hirviä.
Jäljistä voi päätellä susienkin joskus vierailleen, ja ilvesten tassutelleen polkuja pitkin.
Järvillä joutsenet, telkät, silkkiuikut soutelevat. Kesällä 2019 Pappilanlahdella pesi myös kanadanhanhi.
Peltojen yllä haukkoja kaartelee, mutta kuka tunnistaa lajeja?
Varpusia, kottaraisia, kiuruja lieneekö havainnut kukaan?
Pääskyset ovat vähentyneet.
Talvella tiaisia monta lajia on vierailulla talviruokintapaikoilla. Töyhtö-, ja pyrstötiainen
ovat harvinaisia.
-Punatulkkuja havaitsee helposti kirkkaan värinsäkin vuoksi.
Havainnoistaan voi sivujen ylläpitäjälle ilmoitella etusivun palautelinkin kautta.